{"id":52,"date":"2019-01-31T13:07:07","date_gmt":"2019-01-31T11:07:07","guid":{"rendered":"http:\/\/salo-uskelanseura.fi\/?page_id=52"},"modified":"2026-01-28T20:48:56","modified_gmt":"2026-01-28T18:48:56","slug":"hakastarolainen-2019","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/hakastarolainen-2019\/","title":{"rendered":"Hakastarolainen"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Juhlavuoden Hakastarolainen <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Salo-Uskelan Seura viett\u00e4\u00e4 70-vuotisjuhliaan vuonna 2025 ja sit\u00e4 juhlistaa my\u00f6s 100-sivuinen Juhla-Hakastarolainen, numero 54\/2025. Lehden artikkelit k\u00e4sittelev\u00e4t kotiseutukeskus Nakolinnan vaiheita, rautakauden asutusvaiheita Uskelanjokilaaksossa, seuran yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4 savusaunaperinnett\u00e4, Uskelan talojen ja torppien historiaa valokuvien muodossa, rantaradan oikaisut\u00f6it\u00e4 viime vuosisadalla, neuvoja oman kyl\u00e4n ja tilan historiantutkimukseen, alueen kulkureittej\u00e4 ja Salon katuverkostoa sek\u00e4 seuran 70-vuotista taivalta. <\/p>\n\n\n\n

Voit ostaa lehden tapahtumistamme. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Salo-Uskelan Seura on julkaissut vuodesta 1967 l\u00e4htien kotiseutulehti Hakastarolaista. Lehden numerossa 53 on Salon historiaan liittyvi\u00e4 artikkeleita arkeologiasta seudun my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n kulkuun. Esimerkiksi Reijo Hinkka on kirjoittanut Hakastarolaiseen Perni\u00f6ntien oikaisusta 1930-luvulla, arkeologi Juha Ruohonen vuonna 2022 l\u00f6ytyneest\u00e4 Uskelan aukkoristist\u00e4, Vesa H\u00e4nninen Halikon reservikomppanian v\u00e4\u00e4peli Johan Rosl\u00f6fist\u00e4 (1855\u20131927) ja Juhani Suomi el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Salossa 1930-luvulla. Outi Yrttiranta on puolestaan koonnut yhteislyseon (nykyisen Hermannin koulun) tytt\u00f6luokan muisteluita vuosilta 1969\u20131974.<\/p>\n\n\n\n

Voit ostaa lehden tapahtumistamme.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vuoden 2024 Hakastarolaisen artikkeleissa tarkastellaan Salon seudun historiaa eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Lehdest\u00e4 voi lukea esimerkiksi huiman kehitystarinan William Havusta, joka py\u00f6ritti Salossa muun muassa virvoitusjuomatehdasta, kiinteist\u00f6- ja maatilakauppaa sek\u00e4 hevosjalostusta.<\/p>\n\n\n\n

Kotiseutukeskus Nakolinna tuodaan esiin kahdessa artikkelissa: Sara Turunen kertoo Nakolinnan perinneymp\u00e4rist\u00f6n kunnostamisesta ja Kaarlo Kangas nuorten kes\u00e4ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 seuran arkiston parissa. Lehdess\u00e4 on tuttuun tapaan my\u00f6s Salo-Uskelan Seuran puheenjohtajan Eeva Kujanp\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4kirjoitus sek\u00e4 seuran toimintasuunnitelma. Seuran pitk\u00e4aikaista aktiivij\u00e4sent\u00e4, vuosi sitten menehtynytt\u00e4 Marianne Nurmea, on kunnioitettu muistokirjoituksella.<\/p>\n\n\n\n

Edesmenneen Kauko Laaksosen kirjoituksista julkaistaan Vakooja-niminen tarina, joka on sota-ajan kuvausta Salosta lapsen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sota-ajasta kertoo my\u00f6s Eero T\u00f6rm\u00e4n teksti ostokorteista ja niiden kanssa toimimisesta. Lis\u00e4ksi lehdest\u00e4 voi lukea Sotien 1939\u20131945 Salon Perinneyhdistyksen toiminnasta yhdistyksen puheenjohtaja Ari Aallon esittelem\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Juha Ruohosen ja Jussi Kinnusen artikkelissa k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n katse kauemmas menneisyyteen, jopa yli 10 000 vuoden taakse. Ruohonen ja Kinnunen esittelev\u00e4t Salonjokilaakson rannansiirtymist\u00e4, eli sit\u00e4 miten maisema on muuttunut maankohoamisen seurauksena esihistoriallisena aikana. Aihetta t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Arvo Sauran alun perin Salon Seudun Sanomissa julkaistu teksti alueen maanteiden historiasta.<\/p>\n\n\n\n

Murteen makuun p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n Etti Joutsenen uudelleen julkaistussa tekstiss\u00e4, jossa kerrotaan vauhdikkaasta ja tapahtumarikkaasta sorsajahdista. Veden \u00e4\u00e4rell\u00e4 ollaan my\u00f6s Raimo Tuomisen kirjoittamassa runossa Kuutamoy\u00f6 S\u00e4r\u00e4j\u00e4rvell\u00e4<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Salo-Uskelan Seuran julkaisema vuoden 2023 Hakastarolainen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 13 mielenkiintoista teksti\u00e4 Salon seudun historiasta. Osa kirjoittajista muistelee paikallishistoriaa omiin kokemuksiinsa perustuen. My\u00f6s Salo-Uskelan Seuran toiminnasta kerrotaan muutamassa artikkelissa.
Juhani Suomi valottaa tekstiss\u00e4\u00e4n puhelimella soittamisen hienouksia 1900-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Kauko Laaksosen kirjoittamassa tekstiss\u00e4 muistellaan sodan aikaista tapahtumaa, johon liittyiv\u00e4t niin mummon makkarat kuin ven\u00e4l\u00e4iset desantitkin.
Timo L\u00e4hteenm\u00e4ki kertoo tekstiss\u00e4\u00e4n Lukkarinm\u00e4ki vaarassa -dokumenttielokuvasta, joka kuvaa talvisodan tunnelmia kaupunginosassa. Kaupungin keskusta-alueesta kerrotaan my\u00f6s Reijo Hinkan artikkelissa, jossa h\u00e4n kuvaa Salon markkinoita 1800-luvun lopulla tuon ajan
sanomalehtiteksteihin perustuen. Tapio Saarim\u00e4en laajassa artikkelissa puolestaan esitell\u00e4\u00e4n M\u00e4enalan historiaa sen ensimm\u00e4isist\u00e4 asukkaista t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.
Juha Ruohosen artikkeli kertoo Salon ja Uskelan rautakautisista rahal\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 ja Hanna Hakam\u00e4en artikkeli Salon Nakolinnalla tehdyst\u00e4 perinnebiotooppien inventoinnista.
Vihtatalkoot kuuluvat t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana Salo-Uskelan seuran kes\u00e4\u00e4n, ja talkoiden perinnett\u00e4 valottaa Kati Haapala. Helmi Salminen puolestaan kertoo, mit\u00e4 nuoret kes\u00e4ty\u00f6l\u00e4iset ovat seuran toimitilassa Nakolinnassa tehneet kes\u00e4n aikana.
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Runsaasti kuvitettu Hakastarolainen<\/em> 2022 tarjoaa paljon mielenkiintoista tietoa Salon alueen historiasta eri n\u00e4k\u00f6kulmista. 60-sivuisen lehden tekoon on osallistunut 10 kirjoittajaa, jotka tarkastelevat kotiseutuhistoriaa erilaisin aihein. Paikallisen maamerkin, Uskelan kirkon, on lehden kanteen kuvannut Lasse Kara.<\/p>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6 on aiheena Mia Juvan kirjoittamassa Meritalon museopuutarhan kunnostuksesta kertovassa artikkelissa sek\u00e4 Juha Ruohosen kirjoittamassa Uskelan pit\u00e4j\u00e4n muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6sten inventoinnista kes\u00e4ll\u00e4 1927 kertovassa artikkelissa. Salolaisille tuttuun maisemaan sijoittuu my\u00f6s Reijo Hinkan artikkeli Salon Uimaseurasta, jossa paneudutaan my\u00f6s Moision koskessa sijainneen uimalan toimintaan.<\/p>\n\n\n\n

Valokuvia k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kahdessa artikkelissa, Timo Heiskarin tutkielmassa Hildur ja Edith Lindhist\u00e4 sek\u00e4 Liisa Saarisen kuvayhteisty\u00f6t\u00e4 Salon Seudun Sanomien kanssa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 artikkelissa. Heiskarin artikkelissa tutustutaan Salon Uuden Valokuvaamon historiaan ja Saarinen puolestaan kertoo valokuvien ja niiss\u00e4 olevien ihmisten tunnistamisesta paikallisen sanomalehden ja sen lukijoiden avustuksella.<\/p>\n\n\n\n

Kauemmas historiaan p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tutustumaan Kati Haapalan ja Hanna-Mari Kuparin artikkeleissa. Haapala esittelee 1800-luvulla Uskelassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleita k\u00e4ytt\u00f6lasiesineit\u00e4 ja Kupari paneutuu salolaisten my\u00f6h\u00e4iskeskiaikaisiin anomuksiin, jotka ovat s\u00e4ilyneet Vatikaanin arkistossa. Lis\u00e4ksi lehdess\u00e4 on uudelleenjulkaistu vuoden 1992 Hakastarolaisessa ilmestynyt Arna Inkarin runomuotoon kirjoittama teksti \u201dIv-lota muisteluksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Salo-Uskelan Seuran toimintaa ja sen aktiiveja esitell\u00e4\u00e4n kahdessa artikkelissa. Pirjo Juusela-Sarasmo kertoo Salon Paikalliskanavan videonauhojen siirrosta seuran arkistoon sek\u00e4 niiden digitointiprosessista. Hakastarolaisen p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esitell\u00e4\u00e4n seuran j\u00e4senet, joille my\u00f6nnettiin Suomen Kotiseutuliiton ansiomerkit vuonna 2021.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Juhlavuoden Hakastarolainen Salo-Uskelan Seura viett\u00e4\u00e4 70-vuotisjuhliaan vuonna 2025 ja sit\u00e4 juhlistaa my\u00f6s 100-sivuinen Juhla-Hakastarolainen, numero 54\/2025. Lehden artikkelit k\u00e4sittelev\u00e4t kotiseutukeskus Nakolinnan vaiheita, rautakauden asutusvaiheita Uskelanjokilaaksossa, seuran yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4 savusaunaperinnett\u00e4, Uskelan talojen ja torppien historiaa valokuvien muodossa, rantaradan oikaisut\u00f6it\u00e4 viime vuosisadalla, neuvoja oman kyl\u00e4n ja tilan historiantutkimukseen, alueen kulkureittej\u00e4 ja Salon katuverkostoa sek\u00e4 seuran 70-vuotista taivalta. Voit […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-52","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/52","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=52"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/52\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1212,"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/52\/revisions\/1212"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=52"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}