{"id":270,"date":"2019-11-19T07:04:54","date_gmt":"2019-11-19T05:04:54","guid":{"rendered":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/?page_id=270"},"modified":"2019-11-19T10:37:28","modified_gmt":"2019-11-19T08:37:28","slug":"29-7","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/29-7\/","title":{"rendered":"pe 29.7"},"content":{"rendered":"\n<p>Kolmas kaivausp\u00e4iv\u00e4 perjantai 29.7.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"450\" height=\"600\" src=\"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-yleiskuva.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-271\" srcset=\"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-yleiskuva.jpg 450w, https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-yleiskuva-225x300.jpg 225w\" sizes=\"auto, (max-width: 450px) 100vw, 450px\" \/><figcaption>T\u00e4n\u00e4\u00e4nkin kaivettiin aurinkoisissa maisemissa. Ty\u00f6n touhussa taustalla seulojat etsim\u00e4ss\u00e4 keramiikkaa ja edess\u00e4 arkeologiaopiskelija Mikko Helminen kertoo dokumentoinnista ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 takymetrin toimintaperiaatetta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"700\" height=\"525\" src=\"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-taky.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-272\" srcset=\"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-taky.jpg 700w, https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-taky-300x225.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><figcaption>T\u00e4ss\u00e4 kerrotaan modernista kartoittamisesta arkeologisilla kaivauksilla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"700\" height=\"525\" src=\"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-info.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-273\" srcset=\"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-info.jpg 700w, https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-info-300x225.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><figcaption>Arkeologi ja kaivausjohtaja Jouko Pukkila vapaaehtoisten kanssa keskustelemassa ja opettamassa. Dokumentoinnissa on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kyn\u00e4 ja millimetripaperi piirt\u00e4misess\u00e4 ja Jouko pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 kelpo v\u00e4linein\u00e4, vaikka my\u00f6nt\u00e4\u00e4 laitteen sopivan yleiskuvan antamiseen. Pelkona tosin on akun loppuminen. Kuvat kaivannosta otetaan mustavalkofilmille, joka on ainoa todistetusti yli sata vuotta arkistossa s\u00e4ilyv\u00e4 valokuvamateriaali.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"334\" height=\"330\" src=\"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-kerroskastuu.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-275\" srcset=\"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-kerroskastuu.jpg 334w, https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-kerroskastuu-300x296.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 334px) 100vw, 334px\" \/><figcaption>Kulttuurikerros n\u00e4kyy maassa tummempana. Arkeologi Jouko Pukkila sumuttaa maan kosteaksi, eron korostamiseksi. Maassa n\u00e4kyy hennosti noin 15cm korkea uskelan keraamisen kauden asutusj\u00e4lki. Koska alueelta on l\u00f6ytynyt 1990-luvun kaivauksissa hauta, on siin\u00e4 ollut pysyv\u00e4 asuinsija. Arkeologian sivuaineopiskelija Riku Vihervirta ei olisi erottanut kerrostumaa, josta on paljon luennoilla ja kirjoissa opetettu. H\u00e4n oli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kentt\u00e4hommissa ja kertoo parasta olevan sen, ett\u00e4 saa tehd\u00e4 itse omin k\u00e4sin. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6 tuo h\u00e4nen mukaan loistavaa vaihtelua luennoille ja opettaa k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. Yleisen historian opiskelijana h\u00e4n on oppinut ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 suurin osa ihmisen menneisyydest\u00e4 ei ole kirjoissa kansien v\u00e4liss\u00e4 vaan k\u00e4tkettyn\u00e4 multaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"682\" height=\"600\" src=\"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-keramiikkaa.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-277\" srcset=\"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-keramiikkaa.jpg 682w, https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-keramiikkaa-300x264.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 682px) 100vw, 682px\" \/><figcaption>Arkeologi Jouko Pukkila kertoo ett\u00e4 A. Tallgren on aikoinaan nimennyt suomalaisen my\u00f6h\u00e4isen kampakeramiikan juuri t\u00e4ss\u00e4 paikassa tekemiens\u00e4 l\u00f6yt\u00f6jen perusteella Uskelan keramiikaksi. Ruukunpalaset, jotka kuvassa n\u00e4kyv\u00e4t, ovat kovin pieni\u00e4. Toiveissa on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 isompia palasia. Saviastiat ovat olleet kyseisen\u00e4 aikakautena kananmunan mallisia pohjaltaan ja niiden vetoisuus on vaihdellut noin kahdesta litrasta per\u00e4ti seitsem\u00e4nkymmeneen litraan.<br><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"359\" height=\"301\" src=\"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-savukvartsi.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-278\" srcset=\"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-savukvartsi.jpg 359w, https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-savukvartsi-300x252.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 359px) 100vw, 359px\" \/><figcaption>Arkeologiaopiskelija Miia Listenmaa esitteli meille vanhemman asutuspaikan hienouksia. Kuvassa on hieman harvinaisempaa savukvartsia. H\u00e4nen mukaansa kivikautisessa kaivauspaikassa kivet kiehtovat eniten. Jos l\u00f6yt\u00e4\u00e4 miekan, niin kaikki tiet\u00e4v\u00e4t mik\u00e4 miekka on, h\u00e4n totesi. Mutta kivien l\u00f6yt\u00e4minen antaa enemm\u00e4n ajateltavaa ja niiss\u00e4 on mukana mysteeri\u00e4. Juuri kivikauden tutkimisen salapoliisity\u00f6 tekee homman j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4ksi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"700\" height=\"465\" src=\"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-loydot.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-276\" srcset=\"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-loydot.jpg 700w, https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/29-loydot-300x199.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><figcaption>Kuvassa on alhaalla piikive\u00e4. Se on merkitt\u00e4v\u00e4 l\u00f6yt\u00f6, sill\u00e4 se on tuontitavaraa ja harvinaista n\u00e4in varhaisella aikakaudella. Jouko Pukkila kertoo sen olleen suosittua, koska sit\u00e4 on ollut helpompi ty\u00f6st\u00e4\u00e4. Miia Listenmaa puolestaan opetti miten erottaa eroosion irrottama kvartsi ihmisen ty\u00f6st\u00e4m\u00e4st\u00e4. Avaintekij\u00e4 on kuulemma liuskemaisuus, joka tulee esiin kun kvartsia isket\u00e4\u00e4n toisella kivell\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Tunnelmia toimitti Hanna-Mari &amp; Jere Kupari<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kolmas kaivausp\u00e4iv\u00e4 perjantai 29.7. Tunnelmia toimitti Hanna-Mari &amp; Jere Kupari<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-270","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/270","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=270"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/270\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":402,"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/270\/revisions\/402"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=270"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}