{"id":10,"date":"2019-01-31T08:15:42","date_gmt":"2019-01-31T08:15:42","guid":{"rendered":"http:\/\/salo-uskelanseura.fi\/?page_id=10"},"modified":"2021-10-25T08:31:17","modified_gmt":"2021-10-25T06:31:17","slug":"salo-kautta-aikojen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/salo-kautta-aikojen\/","title":{"rendered":"Salo ja Uskela kautta aikojen"},"content":{"rendered":"\n

Salon ja Uskelan alue on ikivanha kauppa- ja asuinpaikka. Ihminen valitsi seudun asuinpaikakseen heti j\u00e4\u00e4kauden hellitt\u00e4ess\u00e4 otettaan ensimm\u00e4isten m\u00e4enhuippujen vapauduttua vesist\u00e4 noin 10 000 vuotta sitten. Kun Uskelan kirkonm\u00e4ki kohosi merenpinnan yl\u00e4puolelle noin 6000 eKr, vesi lainehti viitisenkymment\u00e4 metri\u00e4 nykyist\u00e4 korkeammalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Viitankruunut Halikonlahden rannalla. Kuva Jere Kupari<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Salon ja Uskelan alueella on merkkej\u00e4 asumisesta ja ihmisten v\u00e4lisest\u00e4 vuorovaikutuksesta kivikaudelta, pronssikaudelta ja rautakaudelta. Pukkilan Sinivuoren kivikauden l\u00f6yd\u00f6t ovat raottaneet ovia Salon muinaisuuteen vasta osittain. Pronssikautisesta asutuksesta kertovat komeat hautar\u00f6ykki\u00f6t, salolaisittain kruunut. Viitan ja Tampaltan kruunut ovat n\u00e4ytt\u00e4vimpi\u00e4 maassamme. Kruunut sijaitsevat korkeilla m\u00e4ill\u00e4 meren \u00e4\u00e4rell\u00e4 ja niist\u00e4 avautuvat komeat n\u00e4k\u00f6alat ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, peltoaukeille ja merelle. Suomen laajimmat rautakautta koskevat tutkimukset on tehty Isossakyl\u00e4ss\u00e4. Alueella on kolmen kilometrin pituudelta kymmeni\u00e4 hautar\u00f6ykki\u00f6it\u00e4 ja j\u00e4lki\u00e4 rautakauden asutuksesta ja elinkeinoista: mets\u00e4styksest\u00e4, kalastuksesta, kaupank\u00e4ynnist\u00e4 ja uudesta elinkeinosta, maanviljelyksest\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Salon silta 1911, kuva E. Berglund<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Teiden risteys <\/p>\n\n\n\n

Salo kehittyi kulkuteiden risteykseen kaupan ja palvelujen keskukseksi. Se oli meritien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja kahden muinaistien, Suuren rantatien ja Hiidentien risteyksess\u00e4. Salon ja Uskelan seutu oli elinvoimainen kasvukeskus kristinuskon juurtuessa maahamme. Seudun komeat kivikirkot kertovat vaikuttavaa kielt\u00e4\u00e4n alueen vauraudesta ja rakentajien taidosta. Uskela on todenn\u00e4k\u00f6isesti Halikonlahden alueen vanhin kirkkopit\u00e4j\u00e4, joka on perustettu noin 1230-luvulla. Salon nimi esiintyi ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1325 Turun Tuomiokirkon Mustassa Kirjassa. Salo oli t\u00e4ll\u00f6in Uskelan kirkkopit\u00e4j\u00e4n kappelina. Salon vankkaa asemaa kauppapaikkana osoittavat 1300-luvulla rakennettu Salon silta, krouvi ja markkinapaikka, nykyinen tori. Krouvin ymp\u00e4rille ker\u00e4\u00e4ntyi aikanaan kauppiaita ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4, joista Krouvissa 1680-luvulla asunut sepp\u00e4 Lauri tunnetaan Salon ensimm\u00e4isen\u00e4 asukkaana. Sepp\u00e4 Lauri on ikuistettuna Salonjoen l\u00e4nsirannalla, Krouvin paikalla kuvanveist\u00e4j\u00e4 Ben Renvallin veistoksena. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Horninkatu 1910-luvulla. Kuva Niilo Kallion kuvakokoelma<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kauppala ja kauppiaat<\/p>\n\n\n\n

Salon markkinoita on vietetty viimeist\u00e4\u00e4n 1600-luvun alkupuolelta l\u00e4htien. Ensimm\u00e4iset kauppiaat aloittivat toimintansa Salossa 1800-luvun alussa. Nykyiset suurliikkeet ja erikoispuodit palvelevat noin 70 000 asukkaan talousaluetta. Torikauppa el\u00e4\u00e4 Salossa edelleen vahvana. Syysmarkkinoita pidet\u00e4\u00e4n lokakuun ensimm\u00e4isen\u00e4 viikonloppuna. V\u00e4ke\u00e4 riitt\u00e4\u00e4; silakka ja muu tekee kauppansa ja lapsia kiehtoo tivoli. Kev\u00e4tmarkkinat taas avaavat torin kes\u00e4kauden. Iltatorit kes\u00e4torstaisin ovat maankuulut. <\/p>\n\n\n\n

Vuosisatoja tunnetusta kauppapaikasta tuli kauppala 1887, jolloin keisari Aleksanteri III antoi asiasta \u201darmollisen julistuksen\u201d. Heti perustamisensa j\u00e4lkeen Salo paloi. Uudelleenrakentaminen k\u00e4ynnistyi vauhdilla, ja rautatien tulo 1900-luvun alussa kiihdytti kasvua entisest\u00e4\u00e4n. Tuli teollisuutta, tuli uusia liikenneyhteyksi\u00e4, ja tuli uusia asukkaita. Nuori kauppala l\u00e4hti tuhoisan tulipalon j\u00e4lkeen ripe\u00e4\u00e4n kasvuun. Kaupank\u00e4ynti kasvoi; syntyi uutta teollisuutta. Ikiaikainen kulkutapa, purjehdus sai v\u00e4isty\u00e4 h\u00f6yrylaivojen ilmestytty\u00e4 my\u00f6s Saloon 1850-luvulla. Joen madaltuminen kuitenkin tyrehdytti laivaliikenteen. Niinp\u00e4 rautatien valmistuminen vuonna 1899 merkitsi uutta aikaa. Rautatiet kuljettivat nopeasti. 1900-luku oli ennen kaikkea auton vuosisata. Maantieyhteydet kohenivat, paitsi kaupunkeihin, my\u00f6s ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4lle maaseudulle. Salon loistava sijainti tuntuu julkisissa liikenneyhteyksiss\u00e4 edelleen: t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 julkisen liikenteen keinoin p\u00e4\u00e4see ymp\u00e4rivuorokautisesti Helsinkiin ja Turkuun tunnin v\u00e4liajoin.
Katso t\u00e4st\u00e4 Uskelan kartta vuosilta 1923\u20131924.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kaupunkiaika <\/p>\n\n\n\n

Salon kauppala kehittyi v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaupunkimaiseksi yhteis\u00f6ksi. Sitke\u00e4 haave Salon saamiseksi oikeaksi kaupungiksi toteutui 1.1.1960, jolloin Salo, joukosta vanhimpana, sai viiden muun kauppalan kanssa kaupunkioikeudet. L\u00e4ht\u00f6kohta entist\u00e4 j\u00e4ntev\u00e4mp\u00e4\u00e4n kaupungin kasvuun oli k\u00e4siss\u00e4. Uskela liitettiin Saloon 1967. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Salon kaupunki kasvaa ja kehittyy vuosisataisen perint\u00f6ns\u00e4 pohjalta, uutta luoden, innovaatioita l\u00f6yt\u00e4en, ihmisist\u00e4 v\u00e4litt\u00e4en. Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perni\u00f6, Pertteli, Salo, Suomusj\u00e4rvi ja S\u00e4rkisalo yhdistyv\u00e4t 55 000 asukkaan uudeksi Salon kaupungiksi. (L\u00e4hde: Salon kaupungin internet-sivut maaliskuu 2008 sek\u00e4 elokuu 2010.)<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4kym\u00e4 Helsingintielt\u00e4 1960-luvulta. Arvo Sauran kuvakokoelma<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Salon ja Uskelan alue on ikivanha kauppa- ja asuinpaikka. Ihminen valitsi seudun asuinpaikakseen heti j\u00e4\u00e4kauden hellitt\u00e4ess\u00e4 otettaan ensimm\u00e4isten m\u00e4enhuippujen vapauduttua vesist\u00e4 noin 10 000 vuotta sitten. Kun Uskelan kirkonm\u00e4ki kohosi merenpinnan yl\u00e4puolelle noin 6000 eKr, vesi lainehti viitisenkymment\u00e4 metri\u00e4 nykyist\u00e4 korkeammalla. Salon ja Uskelan alueella on merkkej\u00e4 asumisesta ja ihmisten v\u00e4lisest\u00e4 vuorovaikutuksesta kivikaudelta, pronssikaudelta ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-10","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":650,"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10\/revisions\/650"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/salo-uskelanseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}