Juhlavuoden Hakastarolainen
Salo-Uskelan Seura viettää 70-vuotisjuhliaan vuonna 2025 ja sitä juhlistaa myös 100-sivuinen Juhla-Hakastarolainen, numero 54/2025. Lehden artikkelit käsittelevät kotiseutukeskus Nakolinnan vaiheita, rautakauden asutusvaiheita Uskelanjokilaaksossa, seuran ylläpitämää savusaunaperinnettä, Uskelan talojen ja torppien historiaa valokuvien muodossa, rantaradan oikaisutöitä viime vuosisadalla, neuvoja oman kylän ja tilan historiantutkimukseen, alueen kulkureittejä ja Salon katuverkostoa sekä seuran 70-vuotista taivalta.
Voit ostaa lehden tapahtumistamme.
Salo-Uskelan Seura on julkaissut vuodesta 1967 lähtien kotiseutulehti Hakastarolaista. Lehden numerossa 53 on Salon historiaan liittyviä artikkeleita arkeologiasta seudun myöhempään elämän kulkuun. Esimerkiksi Reijo Hinkka on kirjoittanut Hakastarolaiseen Perniöntien oikaisusta 1930-luvulla, arkeologi Juha Ruohonen vuonna 2022 löytyneestä Uskelan aukkorististä, Vesa Hänninen Halikon reservikomppanian vääpeli Johan Roslöfistä (1855–1927) ja Juhani Suomi elämästä Salossa 1930-luvulla. Outi Yrttiranta on puolestaan koonnut yhteislyseon (nykyisen Hermannin koulun) tyttöluokan muisteluita vuosilta 1969–1974.
Voit ostaa lehden tapahtumistamme.
Vuoden 2024 Hakastarolaisen artikkeleissa tarkastellaan Salon seudun historiaa eri näkökulmista. Lehdestä voi lukea esimerkiksi huiman kehitystarinan William Havusta, joka pyöritti Salossa muun muassa virvoitusjuomatehdasta, kiinteistö- ja maatilakauppaa sekä hevosjalostusta.
Kotiseutukeskus Nakolinna tuodaan esiin kahdessa artikkelissa: Sara Turunen kertoo Nakolinnan perinneympäristön kunnostamisesta ja Kaarlo Kangas nuorten kesätyöntekijöiden työtehtävistä seuran arkiston parissa. Lehdessä on tuttuun tapaan myös Salo-Uskelan Seuran puheenjohtajan Eeva Kujanpään pääkirjoitus sekä seuran toimintasuunnitelma. Seuran pitkäaikaista aktiivijäsentä, vuosi sitten menehtynyttä Marianne Nurmea, on kunnioitettu muistokirjoituksella.
Edesmenneen Kauko Laaksosen kirjoituksista julkaistaan Vakooja-niminen tarina, joka on sota-ajan kuvausta Salosta lapsen näkökulmasta. Sota-ajasta kertoo myös Eero Törmän teksti ostokorteista ja niiden kanssa toimimisesta. Lisäksi lehdestä voi lukea Sotien 1939–1945 Salon Perinneyhdistyksen toiminnasta yhdistyksen puheenjohtaja Ari Aallon esittelemänä.
Juha Ruohosen ja Jussi Kinnusen artikkelissa käännetään katse kauemmas menneisyyteen, jopa yli 10 000 vuoden taakse. Ruohonen ja Kinnunen esittelevät Salonjokilaakson rannansiirtymistä, eli sitä miten maisema on muuttunut maankohoamisen seurauksena esihistoriallisena aikana. Aihetta täydentää Arvo Sauran alun perin Salon Seudun Sanomissa julkaistu teksti alueen maanteiden historiasta.
Murteen makuun päästään Etti Joutsenen uudelleen julkaistussa tekstissä, jossa kerrotaan vauhdikkaasta ja tapahtumarikkaasta sorsajahdista. Veden äärellä ollaan myös Raimo Tuomisen kirjoittamassa runossa Kuutamoyö Säräjärvellä.
Salo-Uskelan Seuran julkaisema vuoden 2023 Hakastarolainen sisältää 13 mielenkiintoista tekstiä Salon seudun historiasta. Osa kirjoittajista muistelee paikallishistoriaa omiin kokemuksiinsa perustuen. Myös Salo-Uskelan Seuran toiminnasta kerrotaan muutamassa artikkelissa.
Juhani Suomi valottaa tekstissään puhelimella soittamisen hienouksia 1900-luvun puolivälissä. Kauko Laaksosen kirjoittamassa tekstissä muistellaan sodan aikaista tapahtumaa, johon liittyivät niin mummon makkarat kuin venäläiset desantitkin.
Timo Lähteenmäki kertoo tekstissään Lukkarinmäki vaarassa -dokumenttielokuvasta, joka kuvaa talvisodan tunnelmia kaupunginosassa. Kaupungin keskusta-alueesta kerrotaan myös Reijo Hinkan artikkelissa, jossa hän kuvaa Salon markkinoita 1800-luvun lopulla tuon ajan
sanomalehtiteksteihin perustuen. Tapio Saarimäen laajassa artikkelissa puolestaan esitellään Mäenalan historiaa sen ensimmäisistä asukkaista tähän päivään.
Juha Ruohosen artikkeli kertoo Salon ja Uskelan rautakautisista rahalöydöistä ja Hanna Hakamäen artikkeli Salon Nakolinnalla tehdystä perinnebiotooppien inventoinnista.
Vihtatalkoot kuuluvat tärkeänä osana Salo-Uskelan seuran kesään, ja talkoiden perinnettä valottaa Kati Haapala. Helmi Salminen puolestaan kertoo, mitä nuoret kesätyöläiset ovat seuran toimitilassa Nakolinnassa tehneet kesän aikana.
Runsaasti kuvitettu Hakastarolainen 2022 tarjoaa paljon mielenkiintoista tietoa Salon alueen historiasta eri näkökulmista. 60-sivuisen lehden tekoon on osallistunut 10 kirjoittajaa, jotka tarkastelevat kotiseutuhistoriaa erilaisin aihein. Paikallisen maamerkin, Uskelan kirkon, on lehden kanteen kuvannut Lasse Kara.
Ympäristö on aiheena Mia Juvan kirjoittamassa Meritalon museopuutarhan kunnostuksesta kertovassa artikkelissa sekä Juha Ruohosen kirjoittamassa Uskelan pitäjän muinaisjäännösten inventoinnista kesällä 1927 kertovassa artikkelissa. Salolaisille tuttuun maisemaan sijoittuu myös Reijo Hinkan artikkeli Salon Uimaseurasta, jossa paneudutaan myös Moision koskessa sijainneen uimalan toimintaan.
Valokuvia käsitellään kahdessa artikkelissa, Timo Heiskarin tutkielmassa Hildur ja Edith Lindhistä sekä Liisa Saarisen kuvayhteistyötä Salon Seudun Sanomien kanssa käsittelevässä artikkelissa. Heiskarin artikkelissa tutustutaan Salon Uuden Valokuvaamon historiaan ja Saarinen puolestaan kertoo valokuvien ja niissä olevien ihmisten tunnistamisesta paikallisen sanomalehden ja sen lukijoiden avustuksella.
Kauemmas historiaan päästään tutustumaan Kati Haapalan ja Hanna-Mari Kuparin artikkeleissa. Haapala esittelee 1800-luvulla Uskelassa käytössä olleita käyttölasiesineitä ja Kupari paneutuu salolaisten myöhäiskeskiaikaisiin anomuksiin, jotka ovat säilyneet Vatikaanin arkistossa. Lisäksi lehdessä on uudelleenjulkaistu vuoden 1992 Hakastarolaisessa ilmestynyt Arna Inkarin runomuotoon kirjoittama teksti ”Iv-lota muisteluksi”.
Salo-Uskelan Seuran toimintaa ja sen aktiiveja esitellään kahdessa artikkelissa. Pirjo Juusela-Sarasmo kertoo Salon Paikalliskanavan videonauhojen siirrosta seuran arkistoon sekä niiden digitointiprosessista. Hakastarolaisen päättävässä artikkelissa esitellään seuran jäsenet, joille myönnettiin Suomen Kotiseutuliiton ansiomerkit vuonna 2021.