Salo-Uskelan Seura ry

Salo kautta aikojen

Salo on ikivanha kauppa- ja asuinpaikka. Ihminen valitsi Salon asuinpaikakseen heti jääkauden hellittäessä otettaan ensimmäisten mäenhuippujen vapauduttua vesistä, 7000 vuotta sitten. Kun Uskelan kirkonmäki kohosi merenpinnan yläpuolelle, 6000 eKr, vesi lainehti viitisenkymmentä metriä nykyistä korkeammalla.

Viitankruunut.
Viitankruunut Halikonlahden rannalla (Kuva: Jere Kupari)

Salossa on merkkejä asumisesta ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta kivikaudelta, pronssikaudelta ja rautakaudelta. Pukkilan Sinivuoren kivikauden löydöt ovat raottaneet ovia Salon muinaisuuteen vasta osittain. Pronssikautisesta asutuksesta kertovat komeat hautaröykkiöt, salolaisittain kruunut. Salon Viitan ja Tampaltan kruunut ovat näyttävimpiä maassamme. Kruunut sijaitsevat korkeilla mäillä meren äärellä ja niistä avautuvat komeat näköalat ympäristöön, peltoaukeille ja merelle. Suomen laajimmat rautakautta koskevat tutkimukset on tehty Salon Isossakylässä. Alueella on kolmen kilometrin pituudelta kymmeniä hautaröykkiöitä ja jälkiä rautakauden asutuksesta ja elinkeinoista: metsästyksestä, kalastuksesta, kaupankäynnistä ja uudesta elinkeinosta, maanviljelyksestä.

Teiden risteys

Salo kehittyi kulkuteiden risteykseen kaupan ja palvelujen keskukseksi. Se oli meritien päässä ja kahden muinaistien, Suuren rantatien ja Hiidentien risteyksessä. Salo ja Salon seutu oli elinvoimainen kasvukeskus kristinuskon juurtuessa maahamme. Seudun komeat kivikirkot kertovat vaikuttavaa kieltään alueen vauraudesta ja rakentajien taidosta. Salon nimi esiintyi ensimmäisen kerran v. 1325 Turun Tuomiokirkon Mustassa Kirjassa. Salo oli tällöin Uskelan kirkkopitäjän kappelina.

Salon vankkaa asemaa kauppapaikkana osoittavat 1300-luvulla rakennettu Salon silta, krouvi ja markkinapaikka, nykyinen tori. Krouvin ympärille kerääntyi aikanaan kauppiaita ja käsityöläisiä, joista Krouvissa 1680-luvulla asunut seppä Lauri tunnetaan Salon ensimmäisenä asukkaana. Seppä Lauri on ikuistettuna Salonjoen länsirannalla, Krouvin paikalla kuvanveistäjä Ben Renvallin veistoksena.

Kauppala ja kauppiaat

Salon markkinoita on vietetty 1700-luvulta lähtien. Ensimmäiset kauppiaat aloittivat toimintansa Salossa 1800-luvun alussa. Nykyiset suurliikkeet ja erikoispuodit palvelevat noin 70 000 asukkaan talousaluetta. Torikauppa elää Salossa edelleen vahvana. Syysmarkkinoita pidetään lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Väkeä riittää; silakka ja muu tekee kauppansa ja lapsia kiehtoo tivoli. Kevätmarkkinat taas avaavat torin kesäkauden. Iltatorit kesätorstaisin ovat maankuulut.

Vuosisatoja tunnetusta kauppapaikasta tuli kauppala v. 1887, jolloin keisari Aleksanteri III antoi asiasta ”armollisen julistuksen”. Heti perustamisensa jälkeen Salo paloi. Uudelleenrakentaminen käynnistyi vauhdilla, ja rautatien tulo 1900-luvun alussa kiihdytti kasvua entisestään. Tuli teollisuutta, tuli uusia liikenneyhteyksiä, ja tuli uusia asukkaita.

Nuori kauppala lähti tuhoisan tulipalon jälkeen ripeään kasvuun. Kaupankäynti kasvoi; syntyi uutta teollisuutta. Ikiaikainen kulkutapa, purjehdus sai väistyä höyrylaivojen ilmestyttyä myös Saloon 1850-luvulla. Joen madaltuminen kuitenkin tyrehdytti laivaliikenteen. Niinpä rautatien valmistuminen vuonna 1899 merkitsi uutta aikaa. Rautatiet kuljettivat nopeasti. 1900-luku oli ennen kaikkea auton vuosisata. Maantieyhteydet kohenivat, paitsi kaupunkeihin, myös ympäröivälle maaseudulle. Salon loistava sijainti tuntuu julkisissa liikenneyhteyksissä edelleen: tällä hetkellä julkisen liikenteen keinoin pääsee ympärivuorokautisesti Helsinkiin ja Turkuun tunnin väliajoin.

Kaupunkiaika

Salon kauppala kehittyi vääjäämättä kaupunkimaiseksi yhteisöksi. Sitkeä haave Salon saamiseksi oikeaksi kaupungiksi toteutui 1.1.1960, jolloin Salo, joukosta vanhimpana, sai viiden muun kauppalan kanssa kaupunkioikeudet. Lähtökohta entistä jäntevämpään kaupungin kasvuun oli käsissä.

Tämän päivän Salon kaupunki kasvaa ja kehittyy vuosisataisen perintönsä pohjalta, uutta luoden, innovaatioita löytäen, ihmisistä välittäen.

Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi ja Särkisalo yhdistyvät 55 000 asukkaan uudeksi Salon kaupungiksi.

(Lähde: Salon kaupungin internet-sivut maaliskuu 2008 sekä elokuu 2010)
Nakolinna (02) 731 3014, puheenjohtaja puh. 0400 531 243, Sähköposti: salouskelanseura@gmail.com